Yhteiseloa
Kun lemmikki on ollut kanssamme niinkin pitkään kuin 23 vuotta, niin on omien rutiinien muutos omistajalla vaikeaa.Varsinkin, jos muita lemmikkejä ei ole.
Itselläni jo 17 vuoden jälkeen oli haasteita! Johon toki sisältyi neljä kultaista karvakuonoa.
Kun talo tyhjeni viimeisestä lemmikistä, huutelin lemmikkejä sisään ja muistin kesken muiden toimien: 'Ai niin, ruoka koiralle kuppiin..' tai kotoa lähtiessä tuli tutut lausahdukset kerrottua, 'odota kiltisti'' jne. Vaikka on useampi kuukausi takana ilman mitään lemmikkiä.
Luulisin että rutiinit rakkaiden lemmikkien kanssa tulevat elämäämme jo aiemminkin kuin yhteiselämän ylittäessä 15 vuotta! Mikä mahtaa olla se 'raja' jonka jälkeen lemmikki on niin meissä kiinni, että rutiinit ottavat kipeää muistoissa?
